Hallituksen muodostaminen voi viedä pitkään.
Israelilaiset kävivät tiistaina joukolla vaaliuurnilla, kun maa äänesti uudesta parlamentista. Äänestysaktiivisuus oli illalla jo ohittanut edellisten, vuoden 2022 vaalien aktiivisuuden, kertoi muun muassa Jerusalem Post.
Vaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas teki toistatuhatta kuolonuhria vaatineen terrori-iskun Israeliin kolme vuotta sitten.
Vaaleista oli ennakoitu tasaisia. Israelin pitkäaikaisen pääministerin Benjamin Netanjahun ja hänet haastaneen Israelin asevoimien entisen komentajan Gadi Eisenkotin puolueiden kannatus oli vaalien alla käytännössä yhtä suuri.
Netanjahu vetosi tiistaina äänestäjiin. Hän varoitti viestipalvelu X:ssä Israelin arabiväestön korkeasta äänestysaktiivisuudesta, joka voi vaikuttaa vaalien tulokseen. Netanjahun mukaan juutalaisen valtion tulevaisuus oli vaakalaudalla.
– Meidän tulee herätä. Nyt ei ole aika jäädä kotiin, pääministeri kirjoitti ja kannusti äänestämään johtamaansa Likud-puoluetta.
Puolue pyysi viranomaisia pidentämään äänestysaikaa. Ultraortodoksien puolue yhtyi pyyntöön ja perusteli sitä äänestyspaikkojen ruuhkilla.
Keskusvaalilautakunta kuitenkin hylkäsi pyynnön. Se asettui samalle kannalle kuin Eisenkotin puolue, jonka mukaan mitään äänestysajan pidentämistä vaativaa ei ollut tapahtunut.
Netanjahu myös syytti arabipuolueita vaalivilppiyrityksistä.
Syytöksiä Netanjahun toimia kohtaan
Eisenkotin keskeisiä vaaliteemoja oli Netanjahun syyttäminen siitä, ettei tämän hallinto onnistunut estämään terrorihyökkäystä. Eisenkot lupasi asettaa kansallisen komission tutkimaan hyökkäykseen johtaneita turvallisuuspuutteita, jos hänet valitaan pääministeriksi.
Eisenkot kannattaa siirtokuntia, mutta on luvannut, että väkivaltaan syyllistyneet siirtokuntalaiset tuodaan oikeuteen. Hän on niin ikään sanonut, ettei sallisi palestiinalaisvaltion perustamista.
Yhteensä 19 vuotta Israelin pääministerinä toimineen Netanjahun kampanja keskittyi sekin turvallisuuteen. Pääministeri on kehunut läheisiä suhteitaan Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin ja korostanut, että vain hän pystyy pitämään israelilaiset turvassa.
Vaaleja sävyttävät myös Iranin sota, Gazan tilanne ja Libanonin konflikti äärijärjestö Hizbollahin kanssa.
Netanjahulla itsellään on haasteita oikeuslaitoksen kanssa. Häntä epäillään korruptiosta, ja jos hänet todetaan syylliseksi, voi seurauksena olla vankeusrangaistus. Kansainvälinen rikostuomioistuin on lisäksi antanut pidätysmääräyksen Netanjahusta, sillä häntä epäillään sotarikoksista Gazassa.
Vaikeat hallitusneuvottelut
Vaaleissa valitaan 120 kansanedustajaa Israelin parlamenttiin knessetiin.
Vaalituloksen selviämiseen voi mennä päiviä. Yksikään puolueista tuskin saa enemmistöä parlamenttiin. Hallitusneuvottelut voivat kestää kuukausikaupalla, ja maa saattaa ajautua uusiin vaaleihin, jos hallitusta ei saada muodostettua.