Tallinnasta Pärnuun pääsee tulevaisuudessa alle 45 minuutissa. Rail Baltica -junayhteys mullistaa myös Viron-matkailun.
Virossa rakennetaan vauhdilla Rail Baltica -junayhteyttä, joka yhdistää Baltian maat Keski-Eurooppaan. Rail Baltican junaraiteet alkavat Tallinnasta, kulkevat suoraan Pärnun kautta Latviaan ja Liettuaan ja päätyvät lopulta Puolaan.
Aikaisemmin näin suoraa yhteyttä ei ole ollut.
Tulevaisuudessa matka-aika Tallinnasta Varsovaan on seitsemän tuntia, ja junan kyydissä kulkevat niin matkustajat kuin rahtikin.
Rail Baltican kokonaispituus on 870 kilometriä. Viron 213 kilometrin pituisen osuuden pitäisi valmistua vuoteen 2032 mennessä.
Raideyhteyden lisäksi Tallinnan Ülemisteen, lähelle lentokenttää, rakennetaan iso matkustajaterminaali, Muugan satamaan tulee uusi rahtiterminaali, jossa rahti siirtyy rekoista raiteille ja toinen matkustajaterminaali rakennetaan Pärnuun.
Rail Baltica rakennetaan Virossa ja muissa Baltian maissa uutena erillisenä linjana vanhan rataverkon rinnalle eri raideleveyden takia.
Baltian maissa on käytössä ns. venäläinen raideleveys (1520 mm), mutta Rail Baltica rakennetaan eurooppalaisella standardileveydellä (1435 mm).
Erillistä linjausta selittää myös hinta. Jos Rail Baltica olisi yritetty sovittaa nykyiseen raideverkostoon, vanhat radat olisi pitänyt leventää, mikä olisi ollut erittäin kallista.
Uuden raideleveyden myötä Baltian maiden rataverkko kääntyy luontaisesti pois Venäjän suunnasta kohti EU:n liikenneverkkoa. Nykyisessä turvallisuustilanteessa hankkeella on myös sotilaallisen turvallisuuden merkitys. Koska uusi rata on suorassa yhteydessä Länsi-Eurooppaan, Nato pystyy kriisitilanteessa siirtämään rakasta kalustoa ja joukkoja suoraan Baltiaan.
Rakennustöissä Viron on hyvin aikataulussa, mutta haasteita aiheuttavat rahoitusongelmat. Pääosa eli jopa 85 prosenttia Rail Baltican rahoituksesta tulee EU:n Verkkojen Eurooppa -välineeltä (CEF), joka on tähän mennessä myöntänyt hankkeelle noin 5,6 miljardia euroa.
EU:n seuraavalle vuosien 2028–2034 budjettikaudelle Baltian maat hakevat yhdessä noin 10 miljardin euron lisärahoitusta, josta Viron osuus on noin 1,25 miljardia euroa.
Ongelma on se, että vuoden 2027 rakennustyöt kattavan budjetin varat on jo käytetty, eikä EU:lta ole odotettavissa rahaa. Jos rakennustyöt halutaan pitää käynnissä, Viron on itse katettava satojen miljoonien eurojen rahoitusvaje.
Onneksi Viro on pystynyt solmimaan rakennusyhtiöiden kanssa joustavia sopimuksia, joiden tiimoilta reitin maapohjien, siltojen ja raideyhteyden rakentaminen jatkuu aina rahoituksen vahvistuttua.
– Haimme mallia näiden sopimusten tekoon Suomesta, Rail Baltic Estonian teknologiajohtaja Lauri Ulm kertoo lehdistötapaamisessa.
Viro pyrkii kattamaan rahoitusvajetta muun muassa kasvihuonekaasujen päästökauppatuloilla, mutta jos ne eivät riitä, on Viron valtio kuitenkin sitoutunut viemään projektia eteenpäin sotilaallisen liikkuvuuden ja turvallisuuden vuoksi.
Uusi raideyhteys toteutetaan Virossa Euroopassa yleisellä 1435 mm raideleveydellä. Uusi rata mahdollistaa matkustajajunille jopa 249 kilometrin tuntinopeuden ja rahtiliikenteelle jopa 120 kilometrin tuntinopeuden.
Viron valtio hankkii käyttöönsä viisi uutta suurnopeusjunaa, joten se voi aloitta sisäisen liikenteen niillä heti, kun raiteet Pärnuun valmistuvat 2032 mennessä.
Jo Rail Baltican ensimmäisen vaiheen vaikutus pelkästään Viron sisäiseen junaliikenteeseen on suuri. Paikallisjunien matkustajamäärän odotetaan kasvavan 30 prosentilla ollen 0,84 miljoonaa vuodessa. Kansainvälisiä matkustajia uusissa suurnopeusjunissa puolestaan kulkee arvion mukaan noin 1,79 miljoonaa, mikä on 64 prosenttia aiempaa enemmän.
– Vuoteen 2045 mennessä pelkästään paikallisliikenteen matkustajamäärän ennustetaan kasvavan 5,6 miljoonaan, Lauri Ulm lisää.
Suora junayhteys Keski-Eurooppaan puolestaan kasvattaa kansainvälisten junamatkustajien määrää Virossa 9,2 miljoonaan vuoteen 2045 mennessä. Lisäksi se lyhentää matkustusaikaa Eurooppaan 42 prosenttia ja laskee junalippujen hintoja 17 prosenttia.
Pärnun kaupungille uusi nopea junayhteys sekä Tallinnaan että Latviaan ja Keski-Eurooppaan on merkittävä muutos.
– Tulevaisuudessa junamatka Tallinnasta Pärnuun kestää vain alle 45 minuuttia, Pärnun kaupunginjohtaja Siim Suursild toteaa tyytyväisenä.
Tämä tarkoittaa sitä, että Tallinnan hektiseen elämään kyllästyneet voivat muuttaa rauhallisemman elämäntyylin perässä Pärnuun ja käydä junalla töissä Tallinnassa. Tai toisin päin. Lisäksi nopea junayhteys tuo Pärnuun uusia matkailijoita naapurimaasta Latviasta ja Keski-Euroopasta.
– Myös Tallinnasta Pärnuun johtavalla valtatiellä on käynnissä mittavat rakennustyöt, joiden asioista meille pääsee tulevaisuudessa autollakin turvallisemmin ja nopeammin, Suursild sanoo.
Pärnussa on jo ryhdytty valmistautumaan uusi asukkaita varten. Pärnu-joen yli on rakennettu uusi silta ja Rääman kaupunginosaa rakennettu uusi uima-altaalla varustettu lastentarha. Lisäksi suunnitteilla on uusi jäähalli ja taidekeskus.
Muun ohella Pärnu kisaa Tallinnan ja Tarton kanssa myös uudesta, kansainvälisen tason monitoimiareenasta, jonne mahtuisi jopa 15 000 katsojaa.
Pärnun entisen kaupunginjohtajan ja nykyisen kaupunginvaltuuston jäsenen Kristel Voltenbergin mukaan kaupunki tarvitsee lisää vakituisia asukkaita.
– Pärnun vetovoimatekijöitä ovat kaupungin tunnelma ja vehreys sekä hyvät päiväkodit ja koulut. Uskon, että Pärnu pystyy vastaanottamaan 5 000 uutta asukasta seuraavan viiden vuoden aikana.
Uusille asukkaille on Voltenbergin mukaan kaupungissa hyvin tilaa.
– Noin 20 kilometrin säteellä Pärnun keskustasta on vielä tilaa rakentaa ja täällä on mahdollista asua omakotitalossa kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Myös yhteyksiä ympäröiviltä asuinalueilta keskustaan ja uudelle rautatieasemalle on tarkoitus parantaa.
Viron kesäpääkaupunkina tunnettu Pärnu haluaa tulevaisuudessa olla ympärivuotinen matkakohde. Tavoitetta tukee kaupungin hotellitarjonnan uudistuminen.
Rantapromenadin varteen nousee parhaillaan uusi Part Spa & Hotel ja lisäksi Pärnu Hotel ja Rannahoone laajentuvat ja uudistuvat lähivuosina.
Paikallisten matkailualan yrittäjien mukaan ihmiset tarvitsevat kuitenkin myös konkreettisia syitä matkustaa Pärnuun, pelkkä uusi raideyhteys tai parempi hotellitarjonta ei siihen riitä.
– Pärnussa tavoitteenamme on ympärivuotinen kesä, että matkailijoita houkuttelevia ja kiinnostavia vetonauloja olisi tarjolla ympäri vuoden. Siihen tarvittaisi monitoimihalli, jossa voisi järjestää teatteria, konsertteja ja elokuvia, yksi Pärnun matkailuyrityksistä koostuvan Destination Pärnun jäsen Tom Aloha toteaa.
Lisäksi Alohan mielestään paikallisista tapahtumista, kuten Pärnun kesänavauksesta, pitäisi rakentaa kansainvälisiä konsepteja, jotka kiinnostaisivat niin latvialaisia kuin suomalaisiakin matkailijoita.
– Mukana pitäisi esimerkiksi olla vetovoimainen artisti, joka kiinnostaisi muitakin kuin virolaisia. Lisäksi Pärnun markkinointi Suomessa pitäisi kohdentaa tarkemmin erilaisille kohderyhmille. Pitäisi miettiä tarkemmin, keitä Pärnu haluaa houkutella ja mitä voimme tarjota heille, Aloha lisää.
Myös Rannahotellin toimitusjohtaja Olive Paasik on samoilla linjoilla.
– Pärnun sijainti Tallinnan ja Latvian Riian välissä on etu, mutta matkailijat tarvitsevat silti syyn poistua junasta. Kaupunkiin suunniteltu monitoimihalli voisi olla yksi tällainen syy varsinkin kesäsesongin ulkopuolella, Paasik sanoo.
Tom Alohan mukaan uusi raideyhteys voisi tuoda Pärnuun myös uudenlaisia matkailijoita.
– Keski-Euroopassa on paljon ihmisiä, jotka eivät ympäristösyistä halua lentää vaan valitsevat junan. Tätä samaa kohderyhmää kiinnostaa varmasti niin Suomen kuin Vironkin luontotarjonta.
Latvia ja Liettuan mukana pysyminen Rail Baltican yhteisesti päätetyssä aikataulussa on ollut haastavaa alusta alkaen. Syyskuussa Baltian maiden pääministerit vahvistivatkin yhteisessä julkilausumassa, että aikataulua myöhennetään niin, että raideyhteys valmistuu vasta vuonna 2034, aiemmin sovitun vuoden 2030 sijaan.
Rail Baltic Estonian toimitusjohtajan Anvar Salometsin mukaan rautatielinjan valmistumisen viivästyttäminen vähentää teknisiä riskejä.
– Määräajan pidentäminen kahdella vuodella Tallinnan ja Pärnun välisellä osuudella sekä neljällä vuodella Pärnun ja Iklan välisellä osuudella vähentää teknisiä ja aikatauluun liittyviä riskejä. Se vähentää myös riskiä hintojen noususta, joka voisi johtua markkinoiden ylikuumenemisesta, Salomets totesi Viron yleisradion haastattelussa.