"Oma Hämeen henkilöstö joutuu eriarvoiseen asemaan verrattuna moniin muihin työntekijöihin, joiden työnantaja tarjoaa edelleen sairaanhoitopalvelut osana työterveyshuoltoa."
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eli Oma Hämeen henkilöstön työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut supistuivat 19. lokakuuta alkaen, ja ne päättyvät kokonaan tämän vuoden lopussa. Lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto jatkuu, mutta tavallisten sairauksien tutkimus ja hoito siirtyvät pois työterveyshuollosta.
Tällä tavoitellaan säästöjä, mutta kuinka kattavasti niiden todelliset vaikutukset on arvioitu? Jos hoitoon pääsy viivästyy, sairauspoissaolot pitkittyvät ja perusterveydenhuollon kuormitus kasvaa, saavutetaanko säästö todella vai siirretäänkö kustannukset vain toisaalle?
Muutos voi tarkoittaa työntekijöille uusia asiakasmaksuja ja vaikeampaa hoitoon pääsyä. Vaikka palkka ei nimellisesti alene, työntekijän taloudellinen asema voi heikentyä. Lisäksi Oma Hämeen henkilöstö joutuu eriarvoiseen asemaan verrattuna moniin muihin työntekijöihin, joiden työnantaja tarjoaa edelleen sairaanhoitopalvelut osana työterveyshuoltoa.
Miten varmistetaan, että henkilöstö pääsee tarvitsemaansa hoitoon ajoissa? Ja miten jo valmiiksi kuormittuneen perusterveydenhuollon resurssit riittävät kasvavaan palvelutarpeeseen?
Työntekijöiltä odotetaan joustavuutta, sitoutumista ja kykyä selviytyä kasvavista työpaineista. Samalla heidän mahdollisuuksiaan huolehtia omasta terveydestään heikennetään. Työterveyshuolto ei ole vain sairauksien hoitamista, vaan myös työkyvyn tukemista ja ongelmien pitkittymisen ehkäisemistä.
Olisiko oikeudenmukaisempaa vahvistaa julkista terveydenhuoltoa niin, että jokainen pääsee tarvitsemaansa hoitoon työnantajasta riippumatta? Ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta on pidettävä kiinni, mutta myös julkisen terveydenhuollon resurssien on riitettävä työikäisten hoitoon.
Henkilöstö ei ole pelkkä kuluerä talousarviossa. Se on hyvinvointialueen tärkein voimavara. Siksi muutoksen vaikutuksia on seurattava avoimesti. On arvioitava paitsi saavutettuja säästöjä myös henkilöstön kokemuksia, hoitoon pääsyä, työkykyä ja sairauspoissaoloja.
Jos haluamme turvata palvelut asukkaille, meidän on huolehdittava myös niistä ihmisistä, jotka nämä palvelut tuottavat. Emme voi jatkuvasti vaatia työntekijöiltä enemmän ja samalla heikentää heidän mahdollisuuksiaan huolehtia omasta terveydestään.
Kirjoittaja Sari Auvinen on aluevaltuutettu (vas.), Hausjärvi
