Ei pitäisi yllättyä, jos jo valmiiksi halutun palvelun laatua ja saavutettavuutta parantamalla sille saadaan lisää käyttäjiä.
Näin kävi, kun Hämeenlinnassa ryhdyttiin syyskuussa kokeilemaan paikallisliikenteen maksuttomia matkoja lastenvaunujen kanssa kulkeville. Kuukauden aikana vaunumatkustajien määrä kasvoi moninkertaiseksi viime vuodesta. Kokeilu jatkuu ensi kesään asti, joten vaunumatkustajamäärän voisi kuvitella vain kasvavan entisestään, kun lumivallit tukkivat taas jalkakäytävät.
Mahdollisesti vielä marraskuussa päätetään, että myös rollaattorien ja pyörätuolien käyttäjät pääsevät mukaan maksuttomuuskokeiluun. Tämä tekisi niin heidän kuin muidenkin matkanteosta sujuvampaa ja turvallisempaa.
Hämeenlinna on yksi viimeisistä keskisuurista kaupungeista, jossa lastenvaunujen kanssa kulkeva on joutunut kävelemään bussin etuosaan maksamaan matkansa. Aiemmat esitykset maksuttomuuden kokeilemisesta on tyrmätty milloin milläkin perusteella. Tämän kokeilun menestyksen jälkeen harva päättäjä joukkoliikennejaostossa lienee halukas viemään tätä saavutettua etua pois joukkoliikenteen käyttäjiltä.
Kustannuksiltaan tätä kokeilua voisi luonnehtia kohtuullisen merkityksettömäksi, sillä nykymallilla joukkoliikenne toimii jo muutenkin kaupungin tilaamana ja maksamana toimintana, josta lipputulot kattavat vain osan.
Hämeenlinnassa joukkoliikenne on viime vuosina ollut kovassa nosteessa. Kaupungissa on tehty määrätietoista työtä siinä, että liikennettä paitsi suunnitellaan ja johdetaan ammattimaisesti niin myös ajetaan luotettavasti. Kaupunki on puuttunut hanakasti tilanteisiin, joissa liikennöitsijä ei ole suorittanut sitä työtä, joka häneltä on verorahoilla ostettu.
Kaikki tämä näkyy joukkoliikenteen suosion kasvuna. Kokonaismatkustajamäärä nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa ikinä yli kahteen miljoonaan. Vasta tulleiden tietojen mukaan nousutahti on jatkunut, kun kesätapahtumien siivittäminä kesän matkustajamäärät nousivat 13 prosenttia viime vuodesta.
Tämänkin takia 19. marraskuuta lautakunnan päätettäväksi tuleva täydellinen linjastouudistus on herkkä paikka. Kaupunkilaisten toiveita on kuunneltava päätöksenteossa herkällä korvalla, mutta toisaalta kyse on myös inhorealistisesta taloudesta ja tietopohjaisesta päätöksenteosta.
Joukkoliikenteen voi saada toimivaksi vain niillä reiteillä, joilla on niitä joukkoja liikuteltaviksi.
