"Sota ei ole luonnonlaki, vaan ihmisten päätös. Tehtävämme on aikuisen oikeasti puolustaa lasten planeettaa ilmastoteoilla ja rauhantyöllä."
YK perustettiin maailmansodan kauhujen jälkeen 24.10.1945 edistämään kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Jäseniä ovat lähes kaikki maailman valtiot, Suomi hyväksyttiin vuonna 1955.
YK on ollut merkittävä toimija sotien tuhojen korjaamisessa ja köyhyyden vähentämisessä. Nyt sen merkitys korostuu.
Maailman jokaisella lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus elää ja kehittyä rauhassa, turvassa väkivallalta ja sodalta.
Lapset ovat sodan oikeussäännöissä erityisen suojelun kohteita. Suomi ei selvinnyt sodan jälkeen yksin, vaan sai YK:n järjestöiltä humanitaarista apua elintarvikkeisiin, lääkkeisiin, vaatteisiin, kenkiin ja muuhun.
Sota-alueilla elää tällä hetkellä 520 miljoonaa lasta. Vuosittainen kasvu on 10 %. Lapsia on pakolaisina yli 40 miljoonaa.
Sota estää lapsen oikeuden normaaliin elämään, terveyteen, koulutukseen ja leikkiin. Kolmasosa maailman lapsista kärsii sekä köyhyydestä että ilmastokriisistä.
Sotauutiset luovat turvattomuutta lasten mieleen kaikkialla.
Miten sota vaikuttaa lapsiin? Lapset vammautuvat, sairastuvat ja traumatisoituvat. Maaperän myrkyt joutuvat viljelysmaan tuhoutuessa jopa äidinmaitoon ja aiheuttavat epämuodostumia. Lapset jäävät orvoiksi, joutuvat raiskausten uhreiksi, pakolaisiksi ja lapsisotilaiksi.
Sota vaikuttaa maailman kaikkiin lapsiin. Sotauutiset luovat turvattomuutta lasten mieleen kaikkialla. Pienet lapset leikkivät sotaa ja puhuvat drooneista.
Sotilasmenot ovat lähes 3000 miljardia dollaria. Asevarustelun kiihtyminen on poissa lasten hyvinvoinnista, koulutuksesta, sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta, ympäristön suojelusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta.
Ukrainassa ammutaan tuhat ammusta tunnissa, miljoonittain vuodessa. Droonit eivät vähennä päästöjä, koska niissäkin on räjähteet. Sotien ilmasto- ja ympäristötuhojen hiilijalanjälki kattaa 5,5 % kaikista päästöistä. Ympäristö on sodan hiljainen uhri, mutta Pariisin ilmastosopimus jättää sotateollisuuden valtavat päästöt raportoinnin ulkopuolelle.
Sota ja ilmastonmuutos muodostavat noidankehän. Maaperä, viljelysmaa, vesistöt, ilmakehä ja infrastruktuuri tuhoutuvat ja saastuvat. Luontoon jää myrkkyjä, räjähteitä ja säteilyä. Elintarviketurva ja jätehuolto rikotaan. Metsät, luonto, kasvit ja eläimet tuhotaan. Pakolaisuus, liikkuminen ja jälleenrakennus kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
Ydinasepelote on asevarustelua oikeuttava illuusio. Ydinaseen käyttö ja siihen reagointi tuhoaisivat suoraan ja ydintalven muodossa lähes kaiken elämän maapallolla.
Maailmassa on tällä hetkellä yhdeksällä valtiolla yhteensä 12400 ydinasetta. Yhden ydinaseen räjähdevoima on jopa 1000 kilotonnia. Hiroshimassa räjäytetyn pommin voima oli 15 kt.
Ihmiskunnalla on kuitenkin myös vuosikymmenten kokemus siitä, että ydinaseiden rajoittaminen yhteisellä sopimuksella saadaan onnistumaan.
Lapsen oikeuksien sopimuksen, humanitaarisen oikeuden ja sodan oikeussääntöjen noudattaminen ja toimeenpano on puutteellista. Sota on rikos maapalloa ja kaikkia maailman lapsia vastaan.
Kuusivuotias Bruno sanoi oheista kuvaa piirtäessään napakasti: ”Lastenlasten planeetta on kaikkein tärkein planeetta!”
Sota ei ole luonnonlaki, vaan ihmisten päätös. Tehtävämme on aikuisen oikeasti puolustaa lasten planeettaa ilmastoteoilla ja rauhantyöllä.
Riitta Hyytinen, Hilkka Munter ja Hannele Seitsonen, Ilmastoisovanhemmat ry:n Hämeenlinnan toimintaryhmä