Tilaa

Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Tuulivoimaoireyhtymä on ennen kaikkea pelon muovaama ilmiö

"Kun maisemaan nousee näkyvä voimala ja verkossa jaetaan ahkerasti kauhukuvia, pelolle löytyy aina yleisö."

Keskustelu niin kutsutusta tuulivoimaoireyhtymästä roihahtaa Suomessa aina, kun uusia voimaloita suunnitellaan. Infraääneen liitetty oirelista on loputon: päänsärkyä, huimausta, unettomuutta, pahoinvointia, tinnitusta, väsymystä – ja vielä satoja muita vaivoja. Silti yksikään tutkimus ei ole kyennyt osoittamaan, että tuulivoimaloiden infraäänestä olisi terveyshaittoja niillä tasoilla, joita väitteet edellyttäisivät.

Ilmiö ei kuitenkaan ole pelkästään “keksitty”. Oireet ovat todellisia, mutta niiden syy ei ole infraääni vaan pelon ja väärän tiedon yhdistelmä. Nosebo-vaikutus on voimakas: jos ihminen uskoo altistuvansa vaaralle, keho alkaa tuottaa oireita ilman ulkoista syytä. Lisäksi pelko tarttuu. Kun sosiaalinen media, dokumenttiohjelmat ja lööpit ruokkivat uhkakuvia, syntyy itseään vahvistava kierre.

On myös hyvä muistaa mittasuhteet. Tuulivoimaloiden infraäänitasot ovat niin mitättömiä, että vastaavia ääniä syntyy meren aallokosta ja kotien ilmanvaihdosta joka päivä. Niitä ei silti syytetä päänsäryistä tai unettomuudesta. Mutta kun maisemaan nousee näkyvä voimala ja verkossa jaetaan ahkerasti kauhukuvia, pelolle löytyy aina yleisö.

Keskustelu junnaa paikoillaan niin kauan kuin oireita pidetään infraäänen aiheuttamina sairauksina. Tarvitsisimme sen sijaan keinoja purkaa pelkoa, vahvistaa luottamusta tutkittuun tietoon ja pysäyttää väärän tiedon leviäminen. Tuulivoimasta on tehty poliittinen lyömäase, jonka ympärille tunteet kasautuvat – mutta päätösten pitäisi perustua faktoihin, ei huhuihin ja mielikuvapelkoon.

Oireilevia on autettava, mutta se onnistuu vain, jos uskalletaan sanoa ääneen: kyse ei ole uudesta ympäristösairaudesta, vaan psykologisesta ilmiöstä. Tuulivoima ei uhkaa terveyttämme, mutta se paljastaa, kuinka haavoittuvia olemme pelolle silloin, kun teknologinen muutos haastaa totuttuja käsityksiä.

Kirjoittaja Risto Seppä on Forssasta