"Kun vain miesikäluokka on asevelvollisuuden piirissä ja ikäluokat pienenevät, järjestelmä ei takaa Puolustusvoimille parhaiten soveltuvia koulutettavia."
Yhä useampi nuori aikuinen kokee vain miehiä koskevan asevelvollisuuden epätasa-arvoisena. Lähes puolet nuorista aikuisista on huolissaan turvallisuustilanteesta ja kansainvälisistä uhista. Samaan aikaan joka kolmas asevelvollisista miehistä ei suorita asepalvelusta, ikäluokat pienenevät ja nuorten toimintakyky heikkenee. Kun vain miesikäluokka on asevelvollisuuden piirissä ja ikäluokat pienenevät, järjestelmä ei takaa Puolustusvoimille parhaiten soveltuvia koulutettavia.
Kuten Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkolakin on todennut, mistä muualta ikäluokkien pienenemistä korvataan kuin naisista?
Varusmiespalveluksen rinnalle tulisi luoda kansalaispalveluksen malli
Jotta Suomelle kriittisen tärkeä maanpuolustustahto pysyisi korkealla myös tulevaisuudessa, asevelvollisuusjärjestelmämme on seurattava aikaansa ja yhteiskunnallista kehitystä. Asevelvollisuuden lähtökohtana tulisikin olla ajatus siitä, että jokainen voi osallistua maanpuolustukseen omien kykyjensä ja motivaationsa perusteella sukupuolesta riippumatta.
Koko ikäluokan kutsunnoissa varusmiespalvelukseen hakeuduttaisiin yksilön motivaation ja soveltuvuuden perusteella ja palvelukseen määräämisoikeus säilyisi Puolustusvoimilla.
Varusmiespalveluksen rinnalle tulisi luoda kansalaispalveluksen malli, ja samalla kehittää siviilipalvelusta aidosti tukemaan kokonaisturvallisuutta. Kokonaisturvallisuudelle keskeisiä tehtäviä löytyy muun muassa pelastus- ja ensiaputehtävistä, väestönsuojelusta ja varautumisesta, terveydenhuollosta sekä kyber- ja digiturvallisuuden parista. Näin ne, jotka eivät halua tai voi suorittaa asepalvelusta, saavat myös koulutuksen.
Koko ikäluokan asevelvollisuus vastaa pienenevien ikäluokkien tuomaan haasteeseen, kanavoi korkeaa maanpuolustustahtoa ja valjastaa enemmän osaamista maanpuolustukseen. Näin maanpuolustus tukee yksilöitä ja yksilöt tehokkaammin Suomen puolustuskykyä.
Järjestelmän uudistamisen rinnalla on huolehdittava, että nuorten fyysinen ja psyykkinen toimintakyky säilyy. Varusmiespalveluksessa pystytään kehittämään toimintakykyä, mutta kaikki eivät sitä suorita ja pohjan tulisi olla kunnossa jo aiemmin. Meidän on varmistettava, että mielenterveystyön, vanhemmuuden ja koulujärjestelmän resurssit ovat kunnossa. Näin tuetaan lasten ja nuorten kehittymistä ja toimintakykyä.
Asevelvollisuuden uudistaminen ei ole vain palvelusjärjestelmän kysymys, vaan myös investointi nuorten toimintakykyyn, korkeaan maanpuolustustahtoon ja Suomen turvallisuuteen.
Kirjoittaja Elina Riutta on vara-aluevaltuutettu (kok.), res. alikersantti, Varusmiesliiton puheenjohtaja 2023–24, Riihimäki
